Heljestrand Knivfabrik perustettiin Eskilstunaan vuonna 1808 raadin jäsenen Olof Heljestrandin (1781–1837) toimesta. Hän toi Ruotsiin aiemmin tuntemattoman taidon etsaamisesta ja hienojen terästuotteiden kullauksesta. Alkuvaiheessa valmistettiin muun muassa teräskyniä, taskukellojen jousia ja terässahoja, mutta vähitellen painopiste ja osaaminen siirtyivät saksien, kirurgisten instrumenttien ja ennen kaikkea – partaveitsien valmistukseen.

Isän kuoleman jälkeen vuonna 1837 yritystä jatkoi vanhin poika, Nils Fredrik Heljestrand (1808–1868). Jo tuolloin verstaalla valmistettiin suuria määriä partaveitsiä ja yrityksellä oli yli 32 työntekijää.

Nuorempi poika Carl Victor (1816–1861), jonka nimikirjaimet C.V. esiintyvät usein partaveitsien leimoissa, oli jo lapsena tutkinut tehtaan jokaista nurkkaa. Carl Victor teki jo 12-vuotiaana yksinkertaisia töitä tehtaalla, ja hän jatkoi siellä aina 23-vuotiaaksi asti. Tähän aikaan Ruotsin Kongliga Kommerskollegium oli ehdottanut, että hienotaontateollisuuden kehitystä edistettäisiin lähettämällä valittuja työntekijöitä ulkomaille oppimaan käytännössä ja hakemaan inspiraatiota.

C.V. Heljestrand sai tarjouksen matkustaa tätä tarkoitusta varten Englantiin, mutta koska häneltä puuttui useita vaadittuja esitietoja, muun muassa englannin kielen taito, hänelle myönnettiin apuraha, jotta hän voisi hankkia nämä tiedot muutaman kuukauden aikana Teknologisessa Instituutissa Tukholmassa (nykyinen Kungliga Tekniska Högskolan). Syksyllä 1843 C.V. Heljestrand matkusti Englantiin, jossa hän sai lopulta työpaikan Parker’s & Lindby’sin veitsitehtaassa Sheffieldissä.

Miellyttävän luonteensa ansiosta C.V. Heljestrand sai englantilaisten työntekijöiden arvostuksen ja luottamuksen, ja hän omaksui vähitellen ne tiedot, joita matkan tarkoituksena oli oppia. Vuoden 1845 lopussa hän jätti Englannin ja matkusti Belgian ja Saksan kautta takaisin Ruotsiin. Paluumatkalla hän vieraili Euroopan arvostetuimmissa ja tunnetuimmissa veitsitehtaissa.

Palattuaan Eskilstunaan muutamaa kuukautta myöhemmin C.V. Heljestrand onnistui monien vaikeuksien jälkeen vuokraamaan kaupungin hiontatalosta pienen, noin 2,4 metriä leveän ja 4,7 metriä pitkän huoneen. Sinne hän rakensi, niin hyvin kuin mahdollista, englantilaisen mallin mukaisen hiontalaitteiston useine hionta- ja kiillotustelineineen. Tässä vaatimattomassa tilassa hän opetti ja koulutti useita työntekijöitä saksien ja ruokahaarukoiden valmistuksen taidossa, mitä hän jatkoi syksyyn 1849 asti. Tällöin kaupungin toinen hiontatalo vapautui vuokrattavaksi, ja C.V. Heljestrand allekirjoitti siitä 25 vuoden vuokrasopimuksen – nykymittapuulla poikkeuksellisen pitkä sitoutuminen.

Nyt C.V. Heljestrandin toiminta pääsi kunnolla vauhtiin. Samalla tämän pienen menestyksen myötä alkoi kuitenkin kehittyä rintatauti, joka lopulta veisi tämän ahkeran ja lahjakkaan miehen hengen. Todennäköisesti hän oli saanut tämän kuluttavan sairauden kolmen vuoden aikana ahtaassa ja epäterveellisessä työtilassa.

Silti hän ei vielä voinut omistautua täysin omalle tehtaalleen. Useat Ruotsin muut merkittävät teollisuusmiehet pyysivät hänen kokemustaan ja asiantuntemustaan, kun he halusivat solmia liikesuhteita ulkomaisten rautateollisuuden suurtoimijoiden kanssa. Tätä varten hän teki vielä kolme matkaa ulkomaille: ensimmäisen kerran (1851) teollisuusmies C.A. Rettigin kanssa Englantiin ja Belgiaan; toisen kerran (1854) Englantiin C.J. Olssonin kustannuksella Riddarehyttanilta, ja viimeisen kerran vuonna 1856, jälleen Englantiin, kamarineuvos Stockenströmin kanssa. Näiden matkojen ansiosta saavutettiin toivottu tulos, mikä oli suurelta osin Heljestrandin ansiota.

C.V. Heljestrand saattoi nyt rauhassa ja suurin odotuksin jatkaa varsinaista työtään: hienotaontaa ja parhaiden partaveitsien valmistusta, joita maassamme on nähty. Hän sai myös iloita siitä, että hänen tuotteensa saivat parhaat arviot sekä Ruotsissa että ulkomailla. Kuitenkin hänen fyysiset voimansa ehtyivät pian, ja vaikka hänen mielensä pysyi virkeänä loppuun asti, kuluttava keuhkotauti vei hänet hautaan 29. heinäkuuta 1861 vain 45-vuotiaana.

Pian C.V. Heljestrandin kuoleman jälkeen ”Post- och Inrikestidningar” kirjoitti:

«Vainaja tunnettiin laajasta osaamisestaan ja tarmokkaasta toiminnastaan taontateollisuudessa yleensä ja erityisesti hienojen terästuotteiden valmistuksessa, joita hän itse valmisti. Yhteisössään hän vaikutti enemmän kuin kukaan muu samanaikaisesti ja yhtä suurella innolla teollisuuden ja yhteisten asioiden edistämiseksi. Vielä senkin jälkeen, kun hän oli joutunut vuoteenomaksi, jolta ei enää nousisi, hän antoi usein ajatuksiaan ja neuvojaan yhteisiä asioita koskevissa kysymyksissä terveellä arvostelukyvyllä ja selkeällä ymmärryksellä, jotka olivat hänelle ominaisia. Häntä arvostettiin ja kaivattiin yhteisössään, ja menetys on sitäkin suurempi, koska se on varmasti pitkään korvaamaton.»*Katso lähde

C.V. Heljestrandin partaveitset ja hienot terästuotteet huomioitiin maailmannäyttelyissä Pariisissa 1855, Tukholmassa 1866, Bogotássa 1875, Philadelphiassa 1876, Chicagossa 1883, Pariisissa 1900 ja 1937. Yritystä jatkoivat Eskilstunassa Heljestrandin jälkeläiset aina vuoteen 1980 asti, jolloin yritys ajautui konkurssiin – pääasiassa siksi, että markkinat katosivat Gillette-yhtiön moniterähöylän vallattua maailman miesten parranajon. Koneet myytiin tämän jälkeen Tansaniaan ja suuri partaveitsivarasto jäi unohduksiin.

Mahdollinen jäljellä oleva partaveitsituotanto on siirtynyt ulkomaille matalapalkkamaihin, kuten Kiinaan, ja nykyisin valmistuksessa käytetään pääasiassa kiinalaista ja brittiläistä terästä ruotsalaisen sijaan. Nykyään Ruotsissa ei enää valmisteta lainkaan partaveitsiä.

Vuonna 2009 Gents osti Heljestrandin konkurssivaraston jäljellä olevat partaveitset. Kokoelmaan kuuluu näiden partaveitsien lisäksi suuri määrä partaveitsiä, joiden kahvat on valmistettu aidosta norsunluusta ja kilpikonnankuoresta – nykyään suojelluista lajeista, joiden kauppa on kielletty.

Lähde: Svenska Industriens Män, 1. sarja, Tukholma, Kjellberg & Åström, painettu J.W. Holmin kirjapainossa 1875. Tukholma, Isaac Marcusin Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1874. Katso kuvat kirjasta alla.