"voinko teroittaa partateräni?"
Kysytte, me vastaamme
Kysymys vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta vastaus ei ole aivan suoraviivainen. Kaikki riippuu teräksen ja pinnoitteen tyypistä, terän mallista sekä siitä, mitä teroittamisella oikeastaan tarkoitetaan.
Selvitämme tässä, mistä on kyse.
Moniterähöylä/Gillette
Moniteräjärjestelmien, kuten Gillette, kohdalla terän teroittaminen tuntuu sekä ajankohtaiselta että houkuttelevalta – terät ovat kalliita ja tylsyvät nopeasti. Liian moni käyttää kulunutta ja käyttökelvotonta terää liian pitkään hinnan vuoksi – lopulta iho kärsii. Monet käyttävät niin sanottua "razorpit"-alustaa, jossa höylää vedetään kumipintaa vasten, ja näin terä pysyy terävänä pidempään. Tulokset vaihtelevat, mutta monilla tämä on tuonut positiivisia kokemuksia.
saftey razor ja kaksiteräiset terät
Kun kyseessä on safty razor (eli saftey razor), asia on huomattavasti hankalampi. Koska safty razoria käytettäessä ei pidä painaa terää ihoa vasten, on tärkeää, että terät ovat riittävän teräviä liukuakseen iholla ilman nykimistä, kitkaa tai viiltoja. Saftey razorin niin sanotut kaksiteräiset terät on kuitenkin suunniteltu käytettäväksi vain muutaman kerran, minkä jälkeen ne vaihdetaan uusiin – ja ne ovat niin edullisia, että teroittaminen ei juuri kannata.
Haasteita riittää. Terän kulma tekee teroittamisesta hankalaa, ja modernit kaksiteräiset terät valmistetaan ruostumattomasta teräksestä, jota on vaikea teroittaa. Monet välttävät esimerkiksi partaveitsiä ruostumattomasta teräksestä, koska niiden terävänä pitäminen ja stroppaaminen on haastavaa – yleinen mielipide on, että niiden tulisi olla aitoa hiiliterästä, joka soveltuu sekä teroitukseen että stroppaamiseen stroppilla (joka ei varsinaisesti ole teroittamista, vaan terän säännöllistä ylläpitoa). Lisäksi ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa kaksiteräisissä terissä on usein pinnoite, kuten titaani tai platina, joka kuluu käytössä pois.
Vanhat, 1900-luvun alun safty razor -höylät käyttivät samaa hiiliterästä kuin partaveitset – terä joko vaihdettiin jokaisen ajon jälkeen tai stroppattiin partaveitsen tapaan. Vallankumous tapahtui 1960-luvulla, kun ruostumaton teräs yleistyi, eikä teriä enää tarvinnut stroppata tai teroittaa – käyttömukavuus parani ja terien myynti kasvoi. (Ei siis ole yllätys, että juuri tuolloin Gillette kehitti nykyisen moniteräjärjestelmänsä.)
Yhteenvetona: vaikka taitava teroittaja saattaa onnistua teroittamaan tai stroppaamaan sekä veitset että modernit ruostumattomasta teräksestä valmistetut terät, tavalliselle käyttäjälle tämä on harvoin mielekästä – se on yksinkertaisesti liian vaivalloista. Lisäksi kaksiteräisten terien edullisuus tekee teroittamisesta käytännössä turhaa. Gentsin suositus onkin vaihtaa terä uuteen aina tarvittaessa, jotta parranajo pysyy miellyttävänä ja tehokkaana.
